Villasukkia siellä ja täällä
Eilen oltiin vanhemmillani iltaa istuskelemassa ja Nera oli höpsö kuin mikä. Se on jostain saanut päähänsä, että mun veljien huoneista löytyy usein villasukkia lattialta ja mikäs sen parempaa kuin villasukat! Kun tullaan sisälle Nera käy ensiksi katsomassa ketä on kotosalla, sitten keittön tarkastus (mahdolliset muruset katoavat parempaan paikkaan) ja sitten alkaa suuri villasukkametsästys! Nera etsii kaikki talon lattioilta löytyvät villasukat ja kantaa ne ylpeänä olohuoneen lattialle omaksi keoksi. Tätä villasukkakasaa onkin sitten hyvä maiskutella ja narskutella :)
Eilen Neralla oli parhaimmillaan 3 villasukkaa yhtäaikaa suussa ja eivät ne kuitenkaan ihan pieniä villasukkia ole! Toisella villasukan metsästysreissulla Nera saikin saaliiksi yhden ison villasukan. Ainoa miinus sukassa oli, että kun Nera otti sen varren suusta suuhun oli sukka niin iso, että se peitti koko koiran naaman. Se ei tosin Neraa hidastanut. Kun menin katsomaan, että minne koira oli jäänyt havaitsin sen seisovan veljeni huoneen edessä sukka naamalla ja törmäilevän seiniin. Ongelmaksi oli muodostunut pari pientä rappusta, joiden kautta pääsee veljeni huoneeseen ja sieltä pois. Nyt kun sukka esti Neran näkökentän ei se tiennyt missä kohtaa portaat ovat, mutta selvästi se muisti, että portaat siinä on koska ei uskaltanut liikkua huoneen edestä pois. Kun tulin naureskelemaan äitini kanssa Neralle se taisi tunnistaa meidän äänet ja päätellä siellä päin rappusten olevan. Näppäränä tyttönä (villasukka edelleen tiukasti kiinni naamalla) se asteli varoen portaiden reunalle, kokeili tassulla ilmaa haroen missä kohdassa portaiden reuna tulee vastaan ja sen löydettyään laskeutui seuraavalle portaalle. Nera siis tunnusteli missä portaat ovat ja laskeutui ne hienosti alas (villasukka edelleen suussa) ja suuntasi olohuoneeseen törmäten vain kerran pöydän jalkaan. Olohuoneeseen päästyään Nera alkoi tyytyväisenä pureskella suurta saalistaan. Eihän sitä joka tyttö näin paljon vaivaa näe villasukan eteen :)
Sonja
Ei kommentteja